maanantai 9. maaliskuuta 2015

Koskaan ei voi saada liikaa orgasmeja

Tänään on se päivä, jonka syntymistä olen suunnitellut ja pyöritellyt päässäni jo ainakin vuoden ajan. Päivä, jolloin poskissani hehkuva puna ja ajatuksissani alati pyörivät kohtaukset saavat konkreettisen muodon - ikioma seksiblogini syntyy kuin paras orgasmi - hetken kestävästä ajatuksesta, pienestä pilkkeestä silmäkulmassa, hitaasta tutkiskelusta ja kiihtyvästä odotuksesta - lopulliseen hurmioon, hetkeen, jolloin sielu irtautuu ruumiista ja olet kaiken yläpuolella. Taivaassa, Nirvanassa. Miksi ihmeessä et saisi kokea tätä uudelleen ja uudelleen?

Tulen kirjoittamaan blogissa seksistä ja seksuaalisuudesta, joten jos et ole kiinnostunut niistä, tämä ei ole sinun paikkasi. Jokaisella on omat mielipiteensä ja uskon - ei vaan tiedän - postauksieni aiheuttavan tunteita puolesta sekä vastaan. Otan mielelläni vastaan kommentteja: aiheettomat, loukkaavat kommentit poistan huonoa omaatuntoa tuntematta. Saat olla - sinun pitää olla - eri mieltä kanssani, sillä kirjoitukseni on vain minun oma versioni koko totuudesta.

Mikä sitten on koko totuus? Jos puhutaan seksistä sekä ihmisen seksuaalisuudesta, mielestäni koko totuus on mielihyvän tuottaminen. Eri asia onkin sitten se, millä tavoin kukakin tuntee mielihyvää. Säännöt seksin harrastamisessa pitäisi olla selvät ja kaikkia osapuolia miellyttävät. Poikkeuksia tietenkin valitettavasti löytyy, kuten esim. pedofilia, eläimiin kohdistuva alistaminen ja raiskaukset. Painotan teille lukijani, että en missään nimessä hyväksy edellä mainittuja. 

Hyväksyn kuitenkin fantasiat sekä roolileikit. Toki fantasioissakin itselläni on tiukka raja - pedofilia - sitä en salli itselleni edes mielikuvissa. On tärkeää ymmärtää oikean ja väärän rajat, sekä se, mitä kaikkea voi toteuttaa oikeasti. Itse olen tullut oman mieheni (yhden ex-miehistäni) raiskaamaksi ja tiedän todellakin miltä se tuntuu. En voi kuvitella montaakaan asiaa, mikä voisi olla pahempaa. Silti pidän ajatuksesta tulla "raiskatuksi"/alistetuksi, nimenomaan ajatuksen tasolla tai niin, että puoliso on mukana leikissä, jolloin kyse ei olekaan raiskauksesta, vaan ihan jostain muusta. Mikä siis on rajana?

Pidän seksistä, suorastaan rakastan sitä. En voisi kuvitellakaan elämää ilman seksiä ja tulen harrastamaan sitä luultavasti vielä vanhainkodissakin (toivottavasti siellä on miehiä - yksikin riittää). Seksuaalinen heräämiseni alkoi vasta kolmikymppisenä, jolloin vihdoin opin nauttimaan seksin moninaisista saloista. Vaikka ensimmäinen muistikuvani, ollessani alle kouluikäinen, liittyy siihen, että seisoin ikkunan edessä näyttäen pieniä rintojani ulkona liikkuville urheilijapojille/miehille, en ollut seksuaalisesti aktiivinen kuin tosiaan vasta vuosikymmenien päästä.

Nuoruudessani elimme aikoja, jolloin seksistä ei todellakaan puhuttu kotona, eikä koulussa. Tv:ssä ei paljasta pintaa näkynyt ja muiden ikäisteni tyttöjen puheet (yläasteella) asennoista sekä muista aktiviteeteista saivat minut aivan ymmälleni. Muistan erään minua paljon vanhemman miehen, johon toki olin ihastunut, sanoneen, että "sitä ei osaa kaivata, mitä ei ole tehnyt" - kyseessä oli juttutuokio seksistä (mitä en myöskään ymmärtänyt silloin) ja se pitää täysin paikkansa.

Neitsyyden menetin ollessani noin 16-vuotias. Minusta oli ällöttävää kuinka minut ottanut mies toisteli kuinka ihana olin - uudelleen ja uudelleen. Menetin senkin vähän kiinnostuksen seksiin. Onneksi tulevaisuus toi uusia kokeiluja, hyviä opettajia ja kokemuksia. Varsinkin eräs mies on jäänyt mieleeni... Sain hänet "koukkuuni" hänen seurustellessaan toisen naisen kanssa ja vietimme miehen kanssa paljon aikaa. Mies ei koskaan eronnut naisesta, mutta hän opetti minulle kuinka nainen tyydytetään käsillä. Se oli ihmeellistä aikaa. Emme koskaan olleet yhdynnässä, vaan myös hän tuntui nauttivan opettajan roolistaan. Tästä olen hänelle ikuisesti kiitollinen.

En ole silti koskaan saanut orgasmia yhdynnässä. Läheltä piti-tilanteita on ollut muutama, mutta ei, en ole koskaan saanut isoa O:ta! Klitorisorgasmin saan aina ja se on minulle riittänytkin. Ja riittää jatkossakin, mutta silti en voi olla miettimättä, miksi en saa orgasmia yhdynnässä. Noin reilu vuosi sitten ostin (ihan muuta tarkoitusta varten) oikean kyrpän kokoisen dildon ja kerran sitten päätin kokeilla sitä. Toki omistan mm. kaalimadon ja muita klitorisvempaimia, mutta dildoa minulla ei ole ollut. Dildo on ihan normaalikokoinen, eikä mitenkään erikoinen, mutta niin vain kävi, että sain ihan ensimmäisen emätinorgasmini sen avulla - ja vau miten nopeasti. Uskomatonta.

Omasta kokemuksesta voin siis kertoa, että orgasmeilla on eroa. Koskaan en luovu klitorisorgasmeista, joita voin saada kenen tahansa kanssa (jos mies vain vähääkään viitsii yrittää naisen takia - poikkeuksiakin on), mutta nyt kun tiedän, että orgasmi yhdynnässäkin on ainakin periaatteessa mahdollista, aion jatkaa orgasmin jäljillä... Ehkä jonain kauniina päivänä iso O tulee luokseni oikean, aidon miehen avulla. Olethan mukanani?

Tähän loppuun selvennykseksi, että elän parisuhteessa ja seksielämäni on kaikin puolin kunnossa. No, koskaanhan ei voi mielestäni saada liikaa. Postauksissani kerron seksistä niin mieheni, kuin aiemminkien partnerien sekä mielikuvitushahmojeni kanssa. Luethan tekstejä huumorilla ja kommentoithan omia kokemuksiasi sekä ajatuksiasi. Ja jos jokin ajatus saa sinut haluamaan, niin tee se - yksin tai yhdessä. Koskaan ei voi saada liikaa orgasmeja!




5 kommenttia:

  1. Hei vaan! Satuinpa löytämään blogisi ja linkitin sen seksiblogit-listallemme. Mielenkiintoisia juttuja. :)

    VastaaPoista
  2. Tervehdys: Tänään on se päivä kun sain blogisi luettua.Kannesta kanteen jos voi leikkisästi sanoa.No enstöikseen pitää sanoa että olet kivisen tien tyttökulta kulkenut parastahan on kuitenkin että kaikki on nyt hyvin toivon sydämmessäni ainakin näin.Todella mielen kiintoista ollut uppoutua ajatuksiisi ja mielenmaisemaasi huikeita tarinoita ja ajatuksia.Esim..kyrvät ja pillut,koskaan ei voi saada liikaa orgasmeja,viina seksi,oikean elämän orgasmit,erotiikkaa ruudulla,fetissit (olisin toivonut enemmän vastauksia etenkin miehiltä vaan minkäs teet)kiihottavat panopaikat,tissit esillä,tässä muutama suosikkini on myös jonkinlainen kuva muodostunut sinustakin.Entäs minä?no olen ens kuussa huikeat 41 vuotta täyttävä yksinhuoltaja ja 8 vuotiaan pirtsakkaan nessa nimisen tytön äiti.Asun jossain kaupungissa omakotitalo alueella työskentelen hotellialalla,elämä on kutakuinkin hyvin raiteillaan ja olen suht.onnellinen vaikka vuorotyö ja arjen pyörittäminen vie oman veronsa silti on jaksettava ei auta muu.No entäs ne miehet sitten kaikkihan sen ymmärtää kun on vapaus kulkea missä milloinkin niin parenpaa päälle ja kaupungille jos tuntuu että hymm..itseäni vanhempaa miestä niin tanssiravintola jos taas ikäistäni tai nuorempaa se on sitten se räkälä ja siellä nämä känniääliöt joita en ymmärrä,entäs se mielikuvani sinusta,aika hataralla pohjalla on vaan yritetään...tunnut aikas mukavalta ihmiseltä kaikin puolin jos olet minua nuorempi niin korkeintaan 3-5 vuotta luulen kuitenkin että olet minua vanhempi ehkä 8-15 että tällaista tällä kertaa eikäs todellakaan tarvitse näihin vastata jos siltä tuntuu kunnioitan päätöstäsi. No tämä uskonnolinen taustasi yllätti kyllä täysin minut todella upeeta kun kerroit asiasta,enkä tiedä oletko uskonnolinen vielä ja kuinka paljon jos ollenkaan tekisi vähän mieleni pyytää jopa anteeksi jos olen käyttänyt vähän raakoja sanoja, koska en ole uskonnollista tyyppiä uskonto oli alaasteella yksi inhökki tunti.Enkä halua näillä kirjoituksillani kenellekkään mielipahaa aiheuttaa.kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos Essi - olipa ihana lukea sinusta, ihan meni kylmät väreet lukiessani tätä. Älä turhaan pyytele anteeksi, enhän itsekään säästele sanoissani. En ole uskonnollinen itse, vaikka esim. kerään ikoneita, ym uskonnollisia kuvia. Mielestäni uskonnon tarkoitus on herättää ihmisissä toivoa. Itse uskon vain itseeni - olen ainoa ihminen, ketä pystyn omaan elämääni vaikuttamaan. Niin hyvässä kuin pahassa. Olen sinua tosiaan hieman vanhempi ja olen todella kiitollinen, että olet blogini jaksanut kahlata läpi. Oikein ihanaa kevään odotusta - keväthän on aina uuden alkua ja itselleni ehkä sitä kiimaisinta aikaa ;)

      Poista
    2. Huomenta! Oi että kiitos myös itsellesi,tuntuu todella hyvältä saaada tälläinen vastaus.Näin minäkin tämän asian kyllä ajattelin.Ja tämä (uskonnon tarkoitus on herättää ihmisissä toivoa)ihanasti ajateltu.eihän anteeksi antaminen koskaan väärin ole ja tämä minun avautuminen tuntui vain oikealta ratkaisulta sinua kohtaan että on edes yksi mistä tiedät vähän muutakin kuin pelkän anonyymin minut on kasvatettu periaattella,rehellisyys maan perii on myös parisuhteen yksi kulmakivistä itselleni...älä vastaa tähän!

      Poista